Kuka tekee vaatteesi ja millaisissa oloissa? Vaatevallankumous perää vastuullisuutta globaaleihin tuotantoketjuihin.
12-tuntisia työpäiviä kiireisellä tahdilla ilman ruoka- tai juomataukoja. Puurtamista palkalla, joka ei riitä elämisen perustarpeisiin. Työsopimuksia, jotka uhkaavat katketa sairauden tai raskauden kohdatessa. Hikisiä olosuhteita tukalissa tehtaissa, joista ei pääse ulos ennen työajan loppua.
Tuntuu itsestään selvältä kampanjoida tärkeiden asioiden puolesta. Jokaisen olisi hyvä pysähtyä miettimään, kuinka järkevästi ostaa uutta ja käyttää vaatteitaan.24.4.2013 banglandeshilaisessa Rana Plazan vaatetehtaassa sattui onnettomuus, jossa noin 1 100 työntekijää kuoli ja yli 2 500 loukkaantui. Kahdeksankerroksinen rakennus sortui työntekijöiden jäädessä loukkuun, kun painavat tuotantogeneraattorit oli sijoitettu lainvastaisesti tehtaan yläkerroksiin.
Tutkimuksissa selvisi, että rakennusmateriaalit olivat niin huonolaatuisia, että tehtaassa oli havaittu repeämiä onnettomuutta edeltävänä päivänä. Siitä huolimatta työntekijöitä velvoitettiin saapumaan työpaikalle vielä onnettomuuspäivän aamuna – uhkauksena kuukauden palkan evääminen töistä poisjääviltä.
Tuotanto ja muodin syklit
Rana Plazan tehtaan tilanne ei ole poikkeus. Maailman vaatetuotannosta suurin osa tehdään Aasiassa, usein olosuhteissa, jotka eivät vastaa lähimainkaan länsimaisen työelämän standardeja.
Onnettomuuden muistopäivänä vietettävä Vaatevallankumous vaatii yrityksiltä vastuullisuutta. Kansainvälinen tapahtuma 24.4. kannustaa ihmisiä pukemaan vaatteet nurinpäin ja lähettämään asusteistaan kuvia sosiaalisessa mediassa niin, että valmistusetiketti on näkyvissä. Kuluttajia kehotetaan kysymään yrityksiltä, missä ja millaisissa oloissa vaatteita tehdään.
– Muotia tuotetaan yhä nopeammalla syklillä, mutta kuluttajien on vaikea saada tietoa vaatteiden alkuperästä. Globaalit markkinat käyttävät usein räikeästi hyväkseen kehitysmaiden köyhää työvoimaa, kertoo Vaatevallankumousta järjestävä Heidi Korva.
Valvontaa enemmän
Uusien onnettomuuksien ehkäiseminen motivoi Korvaa vapaaehtoisvoimin järjestettävässä kampanjassa. Korvan oma äiti työskenteli ompelijana 1970-luvulla Ruotsissa, jossa ammattiyhdistysliike takasi kohtuullisen palkan ja hyvät työolot. Aasian tehdastyöläisillä sitä vastoin on harvoin oikeutta järjestäytyä ja valvoa ammatillisia etujaan.
Kampanjointi eettisen vaatetuotannon puolesta on jo saanut aikaan hieman edistystä. Kansainväliset ammattiliitot ovat motivoineet yrityksiä eri puolilla maailmaa allekirjoittamaan palo- ja rakennusturvallisuussopimuksen Banglandeshin tehtailla.
– Tavoitteena on, että vaatetuottajien vastuu eettisyydestä muuttuu asteittain sitovaksi ja lainsäädännön tasolla kaikkia yrityksiä koskevaksi, sanoo Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen.
Vaatevallankumous innostaa eettisyyteen hyvällä meiningillä. Ohjelmassa on vaatteiden tuunausta ja vaihtoa kouluissa, työpaikoilla, toreilla ja pajoissa.
Osallistujien joukossa on vaatesuunnittelijoita, kansalaisaktiiveja, stailaajia ja julkkiksia. Marttojen Garderobi-tapahtumissa vähennetään tekstiilijätettä polkaisemalla ompelukone käyntiin vaatteita korjaten.
Osallistu somessa #FashRev, #Whomademyclothe ja #vaatevallankumous.
Forrás: http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3363263/vaatevallankumous-vaatii-eettisyytta
