Vaalianalyyseissa etsitään tappion syitä talouspoliittisen keskustelun yksipuolisuudesta ja vasemmiston nostalgisesta estetiikasta.
Kovat ajat suosivat tavallisesti puolueita, jotka ajavat näyttävästi talouspolitiikkaa. Nyt taantumasta huolimatta menestyivät arvo- ja identiteettipolitiikkaan keskittyvät puolueet, kuten vihreät ja perussuomalaiset, huomauttaa politiikan tutkijaTeppo EskelinenFacebookissa julkaisemassaankirjoituksessa.
Uuden hallituksen sosiaaliset seuraukset ovat kyseenalaisia, kun työttömyysprosentti alkaa jo nyt olla 15, Eskelinen huomauttaa.
– Erilaiset sosiaaliset lieveilmiöt lisääntyvät, ja erityisesti siirtolaiset voivat olla tulilinjalla. Taloudellista taantumaa taas maksatetaan ennen kaikkea kuntatalouden kautta.
Eskelisen mukaan ei ole mahdotonta, että Suomen seuraavasta hallituksesta ”todella tulee se viimeinen niitti, joka hajoittaa euroalueen”. Paljon riippuu siitä, nostaakoJuha SipiläTimo Soininvaltionvarainministeriksi.
Vasemmiston tappiota Eskelinen analysoi nostalgisen estetiikan ja puheen kautta: vaalibileissä esiintyi Agit Prop, ja kampanjassa puhuttiin ”hyvinvointivaltion jälleenrakentamisesta”.
– Jos viestitään vain peruskannattajille, ei ole kauhean yllättävää että liikkuvat äänestäjät äänestävät huonommin.
– Kamppailun ”kansan” määrittelystä voi aloittaa vaikka siitä täysin varjoon jääneestä seikasta, että nämä olivat vaalit, joissa feminismin käsite muuttui entistä valtavirtaisemmaksi
Kovat asenteet köyhiä kohtaan
Yli 5000 ääntä Helsingistä saanut mutta varasijalle jäänyt vasemmistoliitonVeronika Honkasalokirjoittaa, että paljon on voimistunut eetos, jonka mukaan ihminen on yksin syyllinen kohtaloonsa. Luottamus toisiin haurastuu, ja asenteet kovenevat.
– Vaalikentillä ja varsinkin baarikierroksilla ihmetytti välillä varsinkin nuorten miesten kovat asenteet köyhyyteen liittyen. Hyvin paljon oli sellaista puhetta, että ihmiset saavat syyttää köyhyydestä itseään ja että jos tarpeeksi yrittää, niin jokainen löytää itselleen työtä ja tekemistä.
– Näissä keskusteluissa peräänkuulutin sitä, ettei kaikilla ole resursseja hakea töitä – toiset ovat sairaita, toiset elämän hylkäämiä, toiset eivät yksinkertaisesti ole työkykyisiä ja ihmisten syyllistämisen sijaan pitäisi pohtia paljon enemmän sitä, minkälaisen perusturvan takaamme näille ihmisille.
Perustulo ja perusturvan kohottaminen saivat Honkasalon mukaan paljon kannatusta mutta herättivät myös kysymyksiä siitä, miksi pitäisi maksaa ”kotona makaamisesta”.
– Tällöin kysyin, että mikä se sellainen yhteiskunta on, jossa kolmasosa toimentulotukeen oikeutetuista ei hae tukea ollenkaan, koska ei osaa, jaksa tai pelkää leimautumista.
Lisää työttömyyttä ja ongelmia
Raha ja talous -blogin tutkijatLauri HolappajaJussi Ahokasarvioivat, että vaalitulos tarkoittaa leikkauspolitiikan jatkamista. Suurimpien puolueiden talouspoliittisissa linjoissa ei ole merkittäviä eroja.
Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ovat nihkeitä julkista sektoria kohtaan. Erityisesti keskusta ja kokoomus näkevät julkisen sektorin painolastina, joka rajoittaa yksityisen sektorin mahdollisuutta menestyä.
On kuitenkin epävarmaa, tuleeko Suomeen ”perusporvarihallitus”, koska perussuomalaisten europolitiikka on niin Kreikka-kriittistä.
–Kreikan avustamista alusta asti vastustanut ja edellisissä vaaleissa muiden kriisimaiden auttamisen vastustamisella vaalivoittoon rynninytTimo Soiniei voi viedä puoluettaan hallitukseen, joka hyväksyy uuden rahoituspaketin edelleen syvissä ongelmissa painivalle Kreikalle.
Soinin pelastukseksi voi tutkijoiden mukaan nousta Kreikan euroero, jonka todennäköisyys on lähiaikoina ”kasvanut merkittävästi”.
Holappa ja Ahokas katsovat kiristävän talouspolitiikan johtavan Suomessa yhä pahempiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Talouspolitiikan muuttaminen edellyttäisi vallitsevan asiantuntijakeskustelun muuttamista.
– Talouspolitiikan suuntaa ei Suomessa onnistuta muuttamaan parlamentaarisilla toimenpiteillä. Niin pitkään kuin mediasta välittyvä asiantuntijakonsensus on vahvasti talouskuripolitiikan kannalla, ei elvytyslinjaa ajaville puolueille ole odotettavissa suurta menestystä, kuten vasemmistoliiton erittäin huono vaalitulos osoittaa.
”Kivulias varhaiskevät”
Historiantutkija ja pitkän linjan ay-aktivistiPäivi Uljaskutsuu vasemmiston tilannettavaalikommentissaan”kivuliaaksi varhaiskevääksi”.
– Käänne uusliberalismiin tapahtui hitaasti ja ajoi sitten itsensä voimalla läpi. Kun kiersimme 1990-luvun alkuvuosina eduskunnassa varottamassa uusliberalismista, ei meitä juuri kukaan kuunnellut.
Uljaksen mukaan nyt on käynnissä vastaliike, johon kuuluvat kansainvälisesti nimekkäiden tutkijoiden kritiikit varakkaimman yhden prosentin vaikutusvallan kasvusta. Suomalaisen vasemmiston talouspoliittinen herääminen on osa vastaliikettä.
– En ole vuosikymmeniin tavannut yhtä radikaalia ja pohdiskelevaa keskustelua vasemmistolaisessa talouspolitiikasta kuin nyt vaalien alla. Nuorten aktiivisten ja lahjakkaiden ihmisten katse on suuntautunut takaisin yhteiskunnan muuttamiseen niin vasemmiston, vihreiden kuin sosialidemokraattisen nuorten keskuudessa.
– Uusi missio on syntymässä ja hakee tietään eteenpäin. Historia on vaan kovin hidas ja etenee monimutkaisten vastaliikkeiden logiikalla.”
