Modig vaatii tasa-arvoremonttia työmarkkinoille
”Suunnitelmat ja kartoitukset eivät riitä. Tarvitaan myös rahaa ja poliittista tahtoa.”
Kansanedustaja Silvia Modig (vas) ehdottaa tasa-arvoremonttia Suomen työmarkkinoille. Modig kirjoittaa aiheesta STTK:n Uutishuone-blogissa.
Tänään perjantaina vietetään naisten palkkapäivää. Naisten palkka on tänä vuonna 83,4 prosenttia miesten palkasta. Vuosipalkaksi muutettuna palkanmaksu päättyy tänään 30.10.2015.
Suomen työmarkkinat ovat voimakkaasti segregoituneet sukupuolen mukaan. Monet viennille tärkeät teollisuuden alat ovat miesvaltaisia, kun taas enemmistö monen julkisen sektorin alan työntekijöistä, kuten opettajista tai sairaanhoitajista, ovat naisia.
– Toimivan hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi tarvitaan sekä tuotteita tuottavia aloja, että ihmisten koulutuksesta ja terveydestä huolta pitäviä ammattilaisia. Ilman heitä kukaan ei tuottaisi yhtään mitään, Modig kirjoittaa.
Kolmasosa muualla kuin vakituisissa töissä
Palkkaeroja esiintyy segregoitujen alojen lisäksi myös yksittäisten alojen sisällä. Naisten alempaan palkkatasoon ja huonompaan palkkakehitykseen vaikuttavat esimerkiksi osa-aikatyöt, naisille keskittyvät perhevapaat sekä määräaikaisten sopimusten määrä naisvaltaisilla aloilla.
Modig toteaa, että yli kolmasosa kaikista naisista tekee työtä muussa kuin vakituisessa ja kokoaikaisessa palkkatyössä. Tämä vaikuttaa työuran palkkakehitykseen ja sitä kautta eläkkeisiin.
Modig ehdottaa, että tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus tehtäisiin myös pienissä työyhteisöissä. Tällä hetkellä suunnitelmat ovat pakollisia yli 30 henkilön työpaikoilla.
– Pelkät suunnitelmat ja kartoitukset eivät kuitenkaan riitä, tarvitaan myös rahaa ja poliittista tahtoa. Jos naisten palkkoja korotettaisiin vuodessa prosentin enemmän kuin miesten, olisi palkkaerot kurottu umpeen 22 vuodessa. 5 prosentin vuotuinen korotus tasoittaisi palkat viidessä vuodessa.
Arvostus ja palkka kulkevat käsi kädessä, toteaa Modig.
– Korulauseiden kirjoittelun sijaan on sekä poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen aika myöntää, että naisten alempi palkka ei johdu heistä itsestään, vaan rakenteellisesti epätasa-arvoisista työmarkkinoista. Tarvitsemme työmarkkinoiden tasa-arvoremontin.
Ruotsi kymmenen vuotta edellä
STTK:n tasa-arvoasioista vastaava lakimies Anja Lahermaa korostaa, että vaikka Suomea kutsutaan tasa-arvon mallimaaksi, työelämässä suomalaiset naiset kärsivät heikommasta työmarkkina-asemasta ja epätasa-arvoisesta palkkauksesta.
– Nyt taloudellisesti vaikeina aikoina tuntuu siltä, että juuri kukaan ei piittaa työelämän tasa-arvon edistämisestä. STTK on erittäin huolestunut tästä ja haluaa pitää tasa-arvoasiat vahvasti esillä suomalaisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Myös asioiden valmisteluvaiheessa ja jo ennen päätöksiä on tehtävä sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusarviointia.
STTK kiirehtii kolmikantaisen samapalkkaohjelman jatkamista. Edellinen ohjelma päättyi maaliskuussa. Uuden hallituksen on viipymättä jatkettava samapalkkaisuusohjelmaa, Lahermaa vaatii.
Suomelle tärkeässä vertailumaassa Ruotsissa naisten palkka on sikäläisen Medlingsinstitutin raportin perusteella tänä vuonna keskimäärin 86,8 prosenttia miesten palkasta. Suomen tasolla Ruotsi oli kymmenen vuotta sitten. Ruotsissa johtotehtävissä on myös Suomea enemmän naisia.
Perhevapaissa iso ero
Perhevapailla on yhteys naisten ja miesten palkkakehitykseen. Ruotsissa miesten osuus vanhempainvapaan käytöstä on 25 prosenttia, Suomessa alle 9. Ruotsissa syrjintälain palkkasyrjintään ja palkkakartoituksia koskevaan valvontaan osoitetaan huomattavasti Suomea paremmat resurssit.
– On perusteltua kysyä, miksi Ruotsi onnistuu ja Suomi ei. Suomella olisi kaikki mahdollisuudet jakaa perhevapaita nykyistä tasapuolisemmin ja siten tukea naisten urakehitystä. Molemmilla tekijöillä on palkkaeroa pienentävä vaikutus, Lahermaa korostaa.
Hallitus vie väärään suuntaan
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen vaatii, että hallituksen vielä tämän vuoden aikana lupailemaan tasa-arvo-ohjelmaan sisältyy konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja resurssit tasa-arvon edistämiseksi. Palkkatasa-arvoa edistävän Samapalkkaohjelman on oltava osa suunnitelmaa.
– Hallituksen jo tekemät päätökset vievät tilannetta väärään suuntaan ja ne on arvioitava uudelleen. Muuten tasa-arvo-ohjelmalle ei saavuteta minkäänlaista uskottavuutta, sanoo Malinen.
Hän viittaa hallituksen päätökseen heikentää erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaa mahdollistamalla alle vuoden perusteettomat määräaikaiset työsuhteet, vaikeuttaa perheen ja työn yhteensovittamista varhaiskasvatukseen kohdistuvilla leikkauksilla sekä leikata nuorten naisten palkkaa rajaamalla vuosiloman kertymistä perhevapaalla.
– Tasa-arvon edistämisen tavoitteen on kerrottu olevan hallitukselle itsestäänselvyys. Jo tehtyjen päätösten valossa se ei sitä totisesti kuitenkaan ole.
– Samapalkka ei edisty itsestään tai pehmeillä puheilla. Vain teot merkitsevät tasa-arvotyössä, Malinen korostaa.