Sirpa Puhakka
Viime hetkellä päätöksensä tehneet äänestäjät ratkaisivat tuloksen. Perussuomalaisten ja kokoomuksen epäröivät kannattajat lähtivät liikkeelle. Vasemmistoliiton ja vihreiden välillä kantaansa punnitsevat kääntyivät vihreiden suuntaan. SDP:n kannatus hyytyi loppuvaiheessa.
Näin voi tiivistää Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen ja TNS Gallupin yhteiskunnallisista tutkimuksista vastaavan yksikön johtajan Sakari Nurmelan arviot kysymykseen, mitä tapahtui viimeisen viikon aikana. Tutkittua tietoa ei ole vielä viime tipan äänestäjien käyttäytymisestä.
Puolueiden kannatukset muuttuivat mielipidemittauksista: keskustan ja SDP:n kannatus oli ennakoitua pienempi, perussuomalaisten ja kokoomuksen ennakoitua suurempi.
Vasemmistoliiton arvioitiin saavan lisäpaikkoja, mutta sen sijaan puolue menetti kaksi paikkaa. Rahkonen arvioi ”taisteluparin” vasemmistoliiton ja vihreiden välillä kantaansa empineiden valinneen vihreät.
Vasemmisto ei pärjännyt kovassa loppukirissä
– Keskusta oli varma valinta ja keskustan äänestäjät olivat lukinneet jo kantansa jo mielipidemittausten aineistojen keräämisvaiheessa. Empivistä äänestivät perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat. Kokoomus ja perussuomalaiset tekivät loppukirin, Rahkonen sanoo.
Myös Nurmela arvioi perussuomalaisten ottaneen kovan loppukirin, ja samaan aikaan SDP:n kangistuneen. Hänen mukaansa mielipidemittauksissa vasemmistoliitolla oli kannatusta ja aatteelle tukea. Hän ei osaa sanoa mitään varsinaista syytä kannatuksen hiipumiseen.
Rahkonen arvioi, että vaalikeskustelujen ilmapiiri ei suosinut vasemmistoa. Vaalikeskustelut keskittyivät talouden tasapainottamiseen. Kukaan ei uskaltautunut ilmoittautua minkään väestöryhmän etujen ajajaksi. Pienituloiset, eläkeläiset ja lapsiperheet jäivät vaille huomiota valtakunnallisessa keskustelussa.
– Asetelma ei ollut otollinen vasemmistolle, eivät puheenaiheet eivätkä teemat suosineet vasemmistoa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki jäi elvyttämisessä vähän yksin, se ei ollut valtavirtaa, Rahkonen sanoo.
”Suomelle valittiin toimitusjohtajaa”
Rahkosen mukaan agenda-setting on täyttä rautaa edelleen. Toisin sanoen ne käyttävät valtaa, jotka asettavat keskusteluaiheet. Media käytti valtaansa keskusteluteemojen asettamisessa.
– Suurinta vallankäyttöä on, että mistä asiasta yleensä keskustellaan. Vasemmisto olisi ollut vahvoilla, jos köyhien ja syrjäytyneiden asema olisi noussut esiin, Rahkonen sanoo.
Hän kysyykin, että onko politiikka hävinnyt politiikasta. Hänestä näyttää vaalikeskustelujen perusteella siltä, että Suomelle ollaan valitsemassa toimitusjohtajaa ja politiikasta on tullut managerointia, asioiden hallinnointia.